mattiosaisa Vain aikani kuluksi

Erikoinen tapaus Andalusiassa

  • Härkätaistelija
    Härkätaistelija

Tämä tapahtui joitakin vuosia sitten Andaluciassa Coin nimisessä pienessä kaupungissa, sanon nyt tähän että kaupungin nimellä ei ole mitään tekemistä kolikon kanssa.  Coin ei ole laisinkaan turistipaikka, ei edes meren rantaa, sisämaassa on, ihan tavallisten espanjalaisten asuttama kaupunki. Fuengirolasta tunti ja vartti bussilla kestää sine körötellä.

Kapeita katuja siellä riitti astella, rakennukset olivat vanhoja alueella jossa yht`äkkiä totesin olevani lievästi eksyksissä. Toki olisin omin nokkineninekin auringosta suuntaa ottaen ennenpitkää osunut tutuille paikoille kaupungin keskustassa. Mutta sattuipa siellä kapealla kujalla merkillinen tapaus jota tässä nyt muistelen. 

Olipa siinä mies kadulla pesemässä pientä punaista autoaan, siitä aivan vierestä kuljin. Jostain syystä, vähän vasten tapojani minä perusyrmeä suomalainen hymyilin, toki ihan vaan vähän tälle puuhakkaalle miehelle, hän hymyili lämpimästi takaisin. Siitä rohkaistuin viittoilemaan joka suuntaan ja hoin samalla kysyvän näköisenä 
centro, centro.

Herra ymmärsi oitis ongelmani, viittasi kädellään keskustan suuntaan. Askelsi siitä sitten yhtäkkiä nopeasti autotalliinsa elehtien tavalla jonka tulkitsin tarkoittavan että odotappa hetki. No odottelin ja pian palasi hän puolijuoksua ja ojensi minulle pienen postikortin kokoisen maalauksensa jossa oli kuvattuna härkä ja härkätaistelija. Omasta mielestäni taidokkaasti maalattu miniatyyri. Kuva miellytti ja niinpä kyselin sen hintaa. 
Mies hymyili ystävävällisesti ja torjui erittäin päättävästi maksamisyritykseni. Vähäisellä englannin taidollaan hän kertoi olevansa armenialainen, harrastavansa ölyvärimaalausta ja vakuutteli että maalaus ei ole kaupan vaan se on lahja, hän haluaa antaa sen minulle. Vähän hölmistyneenä otin kuvan vastaan. 

Olipa erikoinen tapaus, oliko se palkka hymystäni? Oliko mies kenties tehnyt jonkun huonon teon ja omaatuntoaan lepyttääkseen tai taivasosuuttaen varmistaakseen antoi lahjan hymyilevälle ulkomaalaiselle turistille. Vai oliko mies ylpeä maalaustaidostaan, halusi sille katsojia, jakeli ehkä enemmänkin taidettaan satunaisille ohikulkijoille? 


Loppupäätelmäni kuitenkin oli että aidon ihmisystävän kohtasin, miehen valoisassa olemuksessa oli jotakin mikä tästä vakuutti.

No hyvä mieli sattumuksesta jäi pitkäksi aikaa, että maailmassa on olemassa tällaisia ihmisiä. Taulu on nyt kotimme seinällä, aina kun sitä vilkaisen niin ajattelen suurella lämmöllä Coinissa asustelevaa armenialaista miestä ja saan uskoa ihmisen hyvyyteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija