*

mattiosaisa Vain aikani kuluksi

Kansanperinnettä, kaffekask eli plörö

  • Paloviinapullo ja paremmat kupit on nostettu
pöytään, kahvipannu vielä porisee liedellä.
Kohta on kaffekaskin aika.
    Paloviinapullo ja paremmat kupit on nostettu pöytään, kahvipannu vielä porisee liedellä. Kohta on kaffekaskin aika.
  • Kaffekask on maistunut myös
sotaoloissa, hermoja kovissa
paikoissa laukaissut
    Kaffekask on maistunut myös sotaoloissa, hermoja kovissa paikoissa laukaissut
  • Pari esimerkkiä paremman vallasväen
kaffekask kattauksesta
    Pari esimerkkiä paremman vallasväen kaffekask kattauksesta
  • Kuvassa näkymä Alf Backin  keittiöstä. Näiden Hildur emäntänsä rakkaudella kasvattamien pelakuitten sulostuttaman keittiön pöydän ääressä on nautittu monet kaffekaskit. Hildur ja Alf olivat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan ja empaattisuudestaan.
    Kuvassa näkymä Alf Backin keittiöstä. Näiden Hildur emäntänsä rakkaudella kasvattamien pelakuitten sulostuttaman keittiön pöydän ääressä on nautittu monet kaffekaskit. Hildur ja Alf olivat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan ja empaattisuudestaan.
  • Jo Backas Alfin ja Hildurinsa talon julkisivu kertoo
että täällä asuu ystävällisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä
    Jo Backas Alfin ja Hildurinsa talon julkisivu kertoo että täällä asuu ystävällisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä
  • Skogs Örjan matkalla savotalleen, kaffekask tarpeet reppunsa pohjalla
    Skogs Örjan matkalla savotalleen, kaffekask tarpeet reppunsa pohjalla
  • Kuriositeettina takavuosilta kuva edistyneemmstä laihialaisesta pontikankeitto apparaatista. Ymmärettävistä syistä ja synnynnäistä kainouttaan keittäjä ja laitteen kehittäjä, seppä M ei halunnut kasvojaan kuvaan. Laite oli hevosvetoinen, pyörillä varustettu ja siten helppo siirrellä.
Aina Pedersören ja Maalahden sivukyliltä asti käytiin ostamassa Laihian sepän pontikkaa, oli hinnaltaan edullista ja makukoostumukseltaan oivallista juuri kaffekaskin ryydittäjäksi.
    Kuriositeettina takavuosilta kuva edistyneemmstä laihialaisesta pontikankeitto apparaatista. Ymmärettävistä syistä ja synnynnäistä kainouttaan keittäjä ja laitteen kehittäjä, seppä M ei halunnut kasvojaan kuvaan. Laite oli hevosvetoinen, pyörillä varustettu ja siten helppo siirrellä. Aina Pedersören ja Maalahden sivukyliltä asti käytiin ostamassa Laihian sepän pontikkaa, oli hinnaltaan edullista ja makukoostumukseltaan oivallista juuri kaffekaskin ryydittäjäksi.

Kaffekask eli plörö on lämmin juoma joka sekoitetaan kahvista ja väkevästä viinasta. Ruotsinkielisellä pohjanmaalla tätä juomaa kutsutaan kaffekaskiksi. Tähän olenkin kerännyt tietoa nimenomaan Vaasanseudun rantaruotsalaisten näkemyksestä ja suhtautumisesta tähän mieluisaan ja virkistävään kahvijuomaan.

Kuten niin monella tavallamme on kaffekaskillakin juurensa Ruotsissa, lännessä on tämän mainion juoman synty, sieltä aikojen saatossa yli Pohjanlahden meille kulkeutunut. Maistuu se kaffekask myös myös tosikkomaisuuteen taipuvaisten norjalaistenkin suissa juhlan hetkinä.

Kaffekask sekoitetaan perinteisesti niin että porsliinisen kahvikupin pohjalle laitetaan kuparinen kolikko ja päälle kaadetaan kahvia niin paljon että kolikko ei enää erotu. Sitten kaadetaan kirkasta, väkevää viinaa juuri sen verran että kolikko taas tulee näkyviin.

Alkoholina on yleisimmin käytetty paloviinaa. Alkon tuotevalikoimasta lähinnä Pöytäviinaa tai Koskenkorvaa mutta myös pontikka (mussa) on erittäin suosittua kaffekaskin ryydittäjänä.
Paremmissa piireissä käytetään alkoholina myös konjakkia mutta silloin on seossuhde hoidettava korvakuulolta konjakin tummuuden vuoksi ei kolikkotestiä voida käyttää.

Oikeoppinen kask tehdään porokahviin. Suurta ymmärtämömyyttä ja tapojen höltymistä osoittaa hän ken pikakahvista juoman laittaa. Löytyypä vielä nykyäänkin sivukylillä saaristossa isäntiä jotka perinteitä kunnioittaen ostavat kahvin papuina ja puuliedellä rännälillä itse paahtavat.

Pula-aikoina kahviin jouduttiin lisäämään sikuria, varsinkin pontikkapohjaiseen plörön  kanssa tämä kirpeän karvas lisuke muodosti monen mielestä nautittavan ja mielenkiintoisen harmonian. Kieltolain vallitessa käytettiin alkoholina yleisesti pirtua. Juoman vahvuudesta johtuen oli silloin tapana nauttia vain yksi kupillinen kerralla.

Kaffekaskia voidaan hyvällä syyllä luonnehtia ystävyyden ja hyvänolon juomaksi. Sitä ei ikinä nautita lohduksi suruun tai alakuloon. Juomaan suhtaudutaan hartaudella, keskinäinen luottamus ja yhteisöllisyyden lämpö leimaa kahvitteluhetkeä, vatsaan ja sieluun jää viipyilemään lämmin olo.

Pontikkapohjaisessa kaffekaskissa voidaan kuvitella asustavan ikäänkuin tulen ja veden liitoumaa. Kahvipensas kasvattanut papunsa eteläisten maiden paahtavan auringon alla, väkevässä ja  tuliperäisessä mullassa. Monenkirjavat eksoottiset linnut ovat kahvipensaiden oksiston suojissa kiihkeitä latinoviritteisiä laulujansa laulananeet.
Pontikka taas saanut usein alkunsa synkässä, raaassa korvessa, kuusien ja katajapensaiden ikivarjossa. Usein sitä tiputettu  hyisen, pohjattoman kaltion äärellä. Eikä tietoakaan monenkirjavien lintusten iloisesta sirkutuksesta. Satunainen ylilentoa suorittanut sysimusta korpi ehkä korahtanut karheasti tervehdykseksi salamyhkäiselle keittäjälle.

Kafferkaskia ei sekoiteta juopottelu eikä humaltumistarkoituksella eikä yksin ollessa. Tyypillinen kaffekaskin paikka on kun hyvä ystävä tai naapuri on tehnyt jonkun pienen palveluksen, esimerkiksi mullannut hevosellaan perunamaan tai avustanut sikalahdissa kumauttamala porsaspoloa kirveen hamaralla päähän. Rahapalkkaahan tällaisista pikku askareista ei ole maksettu mutta hyvä tapa osoittaa kiitollisuuttaan on pyytää naapuri keittiön pöydän ääreen nauttimaan ihmismieltä nostattavan kaffekaskin.

Tulkoon mainituksi myös Maksamaalaisen metsurin Örjan Skogin omintakeinen kaffekask mieltymys. Savotoilla kulkiessaan kuljetti Skogs Örjan repussaan pontikapulloa joka oli suljettu pihkatapilla. Otti pontikka itseensä pihkasta kipakkaa makua repussa hölskyessään Örjanin liikkuessa savottapoluillaan. Naapurit vähän moitiskelivat metsäistä aromia Örjanin kaffekaskeissa, eivät toki kuitenkaan ylenkatsoneet, joivat ja vähän päälle irvistelivät.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Plöröttely on jäänyt, kun lopetin kahvin juonnin kokonaan jo vuosia sitten.

Kahvi ei ole ihmisen juoma, vaikka siihen lorottelisi mitä sekaan.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Minä kyllä hörppäsen kahveeta ihan mielelläni. Tuo kirkas vaan saa masun vääntymään mutkalle.

Mietojen kanssa kaikki on ok, mutta että ihan pirtua hörppäsisi... Hui!

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Eihän se kaffekask kaikille maistu, se oli vähän toisin ennenvanhaan oli siihen totuttu, ei ollut muotia viinit, spraitteja ja cocacolia vierasti 50-luvun rantaruotsalainen. Keskiolutta ei oltu vielä keksitty puhumattakaan että siidereistä ja lonkeroista.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Onhan noita väkeviäkin sen verran tullut maistettua ettei enää koskaan.

Jalat eri suuntiin kekkuloiva nainen ei oikeasti ole viehättävä näky. Testattu on.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä Vastaus kommenttiin #5

Parempihan se on ihmiselo ilman viinaksia. Ehkä nyt itse joskus sulaa kohteliaisuuttani höveliä isäntää kohtaan saatan yhden tuollaisen kaffekaskin siemaista. Samalla siinä tunnen katoavaa kansanperinnettä vaalivani.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #6

Ole hyvä vain, ota vaikka joka jalalle, eihän se minulta ole pois.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #6

Niinpä, kyllä niitä selityksiä riittää...

Puheenaiheeseen liittyvää

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset