mattiosaisa Vain aikani kuluksi

Laukkuryssä ja kielitaidon tärkeys

  • Nikolain varhaisaamuinen lähtö uusia kauppoja hieromaan sujui karun hiljaisuuden vallitessa. Uunin pankolta seurasi Matleenan Tyyne kissa rauhallisesti Nikolain lähtöä, mitä lie yön tapahtumista kissanmielessään ajatellut.
    Nikolain varhaisaamuinen lähtö uusia kauppoja hieromaan sujui karun hiljaisuuden vallitessa. Uunin pankolta seurasi Matleenan Tyyne kissa rauhallisesti Nikolain lähtöä, mitä lie yön tapahtumista kissanmielessään ajatellut.
  • Paistoipa Matleena makoisat lättysetkin jälkiruuaksi,
runsaan lakkahillon kanssa niitä suut maireina nautittiin
    Paistoipa Matleena makoisat lättysetkin jälkiruuaksi, runsaan lakkahillon kanssa niitä suut maireina nautittiin

Tämä on kertomus 1900-luvun alkuvuosilta Itä-Suomesta. Useammankin version tästä olen kuullut, mutta tapausten kulku ja opetus ovat ainan samanlaisia.Tarina sisältää aineksia jotka ahtaasti tulkittuna voidaan katsoa epäsiveellisiksi joten elämänkatsomukseltaan leikittömän, fyysistä sukupuolisuuden esittämistä vieroksuvan kannattaa lopettaa lukeminen tähän välttääkseen saamasta pahan mielen.


Noina menneinä aikoina Suomessa liikkui kiertäviä kauppiaita joita kansanomaisesti kutsuttiin laukkuryssiksi koska tulivat Suomen itäpuolisilta seuduilta. Liikkuivat ison kassinsa tai reppunsa kanssa syrjäkylillä talosta taloon. Oli niitä vähän saksalaisiakin myyntimiehiä, heitä kutsuttiin kauppasaksoiksi.

Muudan tällainen lipeväkielinen ja ripeäliikkeinen kauppias nimeltään Nikolai  saapui illalla Korvensyrjän pieneen taloon jota isännöi Topias, toimeliaana vaimonaan aitan polulla asteli ja tuvassa väkkäränä hääräili Matleena sävyisä emäntä. 

Tarkkaan tutkittiin kauppatavaroita, tingittiin, hierottiin kauppoja, Matleena osti rullan karhunlankaa, vihreänkukertavan pääliinan ja tukevatekoisen äimän, Topias naskalin, paksun pötkylän pikanellia ja liippakiven.

Kun kaupat oli tehty, niinkuin tapa noina aikoina oli, tarjottiin kauppiaalle iltasuurusta, siinä oli uunituoretta ohrarieskaa, makeita haudutettuja hautanauriita, runsassuolaista kirnuvoita, raikasta kaivossa viilennettyä kokkelipiimää ja suolalahnaa. Juomana runsaasti kantavierteistä kotikaljaa pahkakupeista, Topiaan itse puhdetöinä veistämiä.

Ilta oli siinä kauppoja hierottaessa jo hämärtynyt, ei voitu miestä yönselkään laittaa. Koskensyrjän tupa oli pieni, vain Matleenan ja Topiaksen sivustavedettävä aviovuode tarjolla yösijaksi. Niinpä asettuivat kaikki kolme sulassa sovussa yöunelle vieri vierekkäin. Mökki kun oli varsinkin aamuöistä jokseenkin viileä, niinpä Nikolai sijoitettiin vieraanvaraisesti keskelle, lämmöllä Topiaksen ja Matleenan väliin.


Eipä mennyt pitkään kun Topias heräili unestaan kummaan kuhinaan ja nuhjaamiseen, hieroi unia silmistään, kuulosteli ääniä pimeyden keskellä, arvaili mistä on kysymys ja loihe lausumaan:


"Kuuleppas Matleena miust ku tuntuu että sinnuu naiaan"


Matleena: "Ka niinhän tuo ryöttä, niinkun kani pistelöö mänemään"

Topias: "No mutta eihän se nyt passaa, kieltele että herkeää"

Matleena: "Milläs kieltelet kun ei ymmärrä kun venättää, ota ja mää kuhtumaan naapurin Kalle, sehän tuo vähän haastaa venättää"

 

Topias nousee, kiskoo vaatteet niskaansa ja kolistelee jo ulko-ovella kun Matleena toppuuttelee:


"Elähän Topias huoli männä, miust ku tuntuu et hää jo lopettelloo"


Mitä tästä tarinasta pitäisi oppia? No ainakin se että vieraiden kieltn, varsinkin naapurimaissa puhuttujen, taitaminen on hyödyksi monissa tilanteissa elämän varsiteillä. Myös vieraanvaraisuus on hyve, aikanamme vähän tosin häviämässä, mutta tietty varovaisuus senkin kohdalla on paikallaan.

Tapaus vahvistaa myös käsitystä että venäläinen ottaa tilaisuudesta hyödyn jos tavara tai muu hyödyke on huonosti vartioutu, helposti saavutettavissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minunkin naapuristossa puhutaan venäjän ohella romania, kurdia, arabia ja kieliä joita en edes tunnista.
Enkä näköjään suomekaan kovin hyvin osaa: Mikä on äimä?

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Äimä on tukeva käyrä neula. Sitä käytetään nahan neulomisessa. Mutta mistä juontuu sanonta "äimän käkenä" sitä en tiedä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Purjeitakin ommellaan kai äimällä? Tai onko sellaisella neulalla joku oma nimi?

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Että mitäkö "äimän käkenä" tarkoittaa?
Minähän googletin.
Se on kontaminaatio kahdesta vanhasta sanonnasta "olla äimänä" hämästynyt
"olla käkenä" tukevasti humalassa.

Siinä voi käyttää mielikuvitusta millaista on olla hämmästyneenä tukevasti humalassa.
Sitä se tarkoittaa olla "äimän käkenä"

Jos google ei tiedä, niin sitä emme tarvikkaan tietää, eikö.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kommentteja:
Äimän käki-ilmaisussa käki tarkoittaa ahdasta paikkaa. Esim. Käkisalmi tarkoittaa ahdasta salmea. Nuorempi ilmaisu on olla humalassa käkenä.

Minulla on käsitys että laukkuryssät olivat yksinomaan karjalaisia. Laukku tarkoittaa karjalankielessä kauppaa ja ortodoksiset karjalaiset olivat ryssiä. Näitä laukkuryssiä jäi Hailuodossa kotivävyiksi taloihn jossa isäntä oli hukkunut kalastusreissuillaan. Venäläiset asustivat siihen aikaan kaukana Äänisen takana, joten tuskinpa he lähtivät Suomeen asti rihkamaa myymään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olivat varmaan enimmiltään Vienan Karjalasta.

Käyttäjän KristiinaNuotio kuva
Kristiina Nuotio

Saattoi joitain tulla aina Pietarista asti.Jotka jäivät ja vaihtoivat myöhemmin nimiään suomalisemmiksi esim.Usanoff-Uosukainen tai useampi UO ja Vuo-alkuiset ja päätteiset nimet juontaa historiallisesti itään. Supisuomalaiset itäiset nimet on -nen päätteisiä.( näin olen antanut itseni ymmärtää).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Päteekö tuo myös "Nuo" -alkuisiin sukunimiin?

Käyttäjän KristiinaNuotio kuva
Kristiina Nuotio

Jaa,a enpä tiedä moista,jos kyselet oma "Nuo" alun perään,voin paljastaa et on aikanaan vaihdettu 1935 Nyholmista Nuotioksi ja on ns suljettu sukunimi,jonne itse ajauduin nimen haltijaksi avioliiton kautta.
Väärinkäsitysten välttämiseksi voin paljastaa tuntevani mainitsemiani esim. uosukaisia useita,jotka eivät kuitenkaan keskenään samoja sukuhaaroja,et silleen. Oma tyttönimeni on -nen päätteinen Säämingin pitäjästä ja ihan rautakaudelle asti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nykyisin kaikki sukunimet ovat suojattuja.

Matti Siikala

Hyvä info.
Jos vaihdan sukunimeni niin kelpaako sukulaisuussuhde vai pitääkö keksiä joku uusi sana?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #11

Voisit yrittää vaikkapa nimellä "Matti Sikala".

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset